Toivottavasti viimeinen kookoskuidun uhri

tiistai 20. kesäkuuta 2017

Raja Mirch (C. chinense) ei voi hyvin

Se ei ole saanut liikaa aurinkoa, vaan lehdet ruskistuvat ja putoilevat jostakin muusta syystä.

Tuo oli istutettu edelliseen ruukkuunsa helmikuussa ja siinä se alkoi voida huonosti huhtikuussa. Vaihdoin ruukkua ja "multaa" muutama viikko sitten ja nythän jo latvassa näkyy uutta tervettä kasvua.

Alkuperäinen kasvualusta oli halpahallien kookoskuitua, siitä olen varma, sillä siihen aikaan minulla ei ollut muuta ja multakin oli ulkona jäässä. Muutama muu taimi ehti siinä kasvualustassa jo kuolla, tämän siirsin ehkä ajoissa uuteen kookokseen, Chilitarvikkeen merkkituotteeseen.


Juuret näyttävät nyt, muutama viikko siirron jälkeen heränneen henkiin, ohuita valkoisia juuria on sekä pohjalla että ylempänä. Laitoin tuon isompaan ruukkuun, mutta kasvualusta on edelleen kookos. 

Perehdyin vasta nyt tarkemmin kookoskuitujen mahdollisiin eroihin. Halpahallien pakkauksista niitä ei löydä, mutta vuosia markkinoilla olleilta merkeiltä löytyy vihjailun tyyppisiä määritelmiä: meillä nämä asiat on hoidettu, muilla ehkä ei. Esimerkiksi nämä merkkituotteet on huuhdeltu suolattomalla vedellä. Olen itse Intiassa nähnyt, miten kookoksen kuoria liotettiin suossa muutama kymmenen metriä merestä. Se vesi tuskin oli suolatonta. Myös kasvitautien ehkäisystä ja rikkaruohottomuudesta puhutaan ja niissä luvataan olevan hyödyllisiä sienirihmastoja. Katsotaan kuinka käy.

Silmääni osui myös hampun kasvattajille suunnattu tuote, jossa mainittiin, että kookos sopii erityisesti nopeakasvuisille kasveille. Chinenset ja frutescensit ovat minulla kärsineet eniten ja ne ovat hidaskasvuisia.

Kookos on vaivatonta kantaa kotiin autottomallekin, mutta halpaa se ei ole. Turve on huomattavasti edullisempaa isoissa säkeissä. Ja halpahallien maine meni näitä vertaillessa. Merkkituotteet erikoisliikkeessä ovatkin halvempia kuin noiden tarjoustuotteet.

Napsahduksista selvittiin säikähdyksellä

torstai 15. kesäkuuta 2017

Vanhuus vaatii veronsa chilinkasvattajalta. Tarkkaavaisuus ja jatkuva huolenpito ei ole entisellä tasolla ja virheitä sattuu entistä enemmän. Kenties niistä voi oppia joku muu, joten kerron kömmähdykseni julkisesti.

Viikko sitten kuvassa oli pari chinenseä, joita aloin siirtää ikkunalta parvekkeelle. Kun irrottelin niitä naapureistaan ja nostin viereiselle pöydälle, ruukusta kuului napsahdus. Aivan selvästi jotakin katkesi ja chili retkahti sivulle vaakasuoraan. Toiseen osasin varautua ja pidin kiinni, mutta niin vain sekin jossakin käsittelyn vaiheessa napsahti ja kallistui. Vauriokohdat olivat mullan alla, joten en varmuudella tiennyt, oliko katkennut runko vai pääjuuri, mutta voimakas napsahdus se oli kuin paksua oksaa katkaisisi.

Niissä oli pitkiä ja painavia sivuoksia ja ne olivat kasvaneet vinoon, kun en ollut koko keväänä "muistanut" kääntää ruukkuja ympäri, toisenkin puolen valoa kohti. Tuo saattoi johtua siitä, että niiden oksat olivat keskenään ristissä ja käsittely oli hankalaa. Jostakin syystä ikkunalla chilit kasvavat aina poispäin valosta. Kenties se johtuu siitä, että vain sinne mahtuu kasvamaan tai kenties ikkunaa vasten olevat oksat työntävät kasvua huoneeseen päin.

Chinenset Maldivian Heart X Purple Bhut ja Fatalii

Laitoin kiireesti chileille tukikepit ja sidoin ne tiukasti pystyyn. Irti poikki ne eivät sentään olleet. Murtuneita ja taittuneita runkoja olen ennenkin korjannut sitomalla, teippaamalla ja tukemalla, katkenneita lastoittamalla. Nyt en kaivanut vahinkokohtaa esiin, toivoin vain, että palat osuisivat kohdalleen. Ilmeisesti niin kävi, sillä ne ovat vielä viikon päästä hengissä. Oletin lehtien roikkuvan seuraavana päivänä velttoina ja olin valmistautunut peittämään nuo muovipusseilla, mutta seuraavat päivät olivat viileitä, sateisia ja kosteita parvekkeellakin, eikä repsahdusta tapahtunut. Nyt ne näyttävät kestävän aurinkoakin.

Niin, nämähän on vahvasti leikelty kokoon, kaikki sivuhaarat pois ja latvastakin osa haihtumisen vähentämiseksi. Suurin osa kasvustosta meni roskiin. Kun olin sitonut ne tukikeppeihin siirsin ne kuitenkin varovasti isompaan ruukkuun juuripaakkuun koskematta ja istutin selvästi entistä syvempään. Nyt nuo ovat puolimetrisiä ja kukkivat runsaasti. Muutama raakile lähti niiden sivuoksien mukana, mutta tilanne oli niin uhkaava, että uhrauksia piti tehdä.

Bulgarialainen kypsyy ikkunalla

torstai 8. kesäkuuta 2017

Kurkut, kurpitsat ja tomaatit pääsivät vihdoin ulos kasvamaan ja parvekkeelle tuli tilaa ainakin noille parille chinenselle kuvan vasemmassa laidassa.

Oikealla on Bulgarian Teardrop, tämän kertainen päätähtemme, kookas baccatum, joka on jo kasvanut ikkunan ylälaitaan ja on sitä leikeltykin kevään mittaan.

Bulgarian Teardrop (C. baccatum) nimen saanut chili on mitä ilmeisimmin PI 439370 Chiliwikinkin mukaan. Kasvatin sitä 2008 ja kasvin muoto ja marjojen muoto ja kasvutapa vastaavat toisiaan. Silloiset kuvani marjoista näyttävät hieman punaisemmilta, mutta se voi johtua myös erilaisesta ikkunavalosta ja kamerasta, mutta tiettävästi värin vaihto on hidasta. Odottelin näiden kypsymistä pari viikkoa, eikä väri siinä ajassa muuttunut oranssista mihinkään. Odotellaan lisää. Lehdet ovat ikkunalla kärsineet, osa on palanut liimautuessaan lasiin, osassa on muita vaurioita, mutta kyllä siinä pitäisi olla riittävästi elinvoimaa.

Marjathan ovat melko pieniä, paksun sormenpään kokoisia. Saattaisivat ne hyvässä mullassa ja valossa kasvaa isommiksikin. Kuten 2008-kasvattelussani, tässäkin oli runsaasti siemeniä, mutta hedelmälihaa sentään on kohtuullisen paksusti, ei mikään paperinohut annuum sentään. Osa siemenistä tuossa isommassa on mustasydämisiä, eli eivät todennäköisesti tule itämään. Eiköhän noista kelvollisiakin löydy. Maku on melko mieto, sopiva voileipächili. Paljaaltaan maistaen jäi mukava pistely suuhun, ihan miellyttävä baccatum-aromi.

Nämä tahtoisivat jo ulos

lauantai 3. kesäkuuta 2017

Kurpitsat yhteisellä kastelualustalla pienissä ruukuissaan tahtoisivat jo ulos, mutta ensi yöksikin on vielä luvattu hyvin kylmää. Sitten pitäisi hallanvaara olla ohi.

Ykköskasvupaikan tomaatit ovat myös jo aivan liian isoja sisäkasvatukseen. Niitä idättäessäni uskoin vielä lämpimään toukokuuhun. Pisimpänä siellä muiden päälle kallistelee Nepal, jolla mittaa on jo 80 cm. Rivissä ovat Early Wonder, Nepal, Sibirian ja Amish Paste.

Nepalin latva haarautuu jo ja se jatkaa kaksilatvaisena. Eipä tuo taida satoa haitata, sillä haarat näyttävät tasavahvoilta ja pieni "varaskin" on jo haarautumiskohdassa. Sen poimin pois.

Kaikki tomaatit ovat kukkineet jo toista viikkoa. Eiköhän kohta ala raakileitakin näkyä. Niiden kasvulle olisi kyllä eduksi, jos juuret pääsisivät maitopurkeista vapauteen puutarhamaahan. Olen istuttanut noita rinnakkain siten, että joka toinen on korkea runkotomaatti, joka toinen matala pensastomaatti. Nyt pensastavia lajikkeita ovat Early Wonder ja Sibirian. Ne saavat kasvatella sivuversojaan melko vapaasti ja korkeilta tomaateilta karsin alalehtiä, että matalammat saavat valoa. Runkotomaateilta myös karsin lehtihankoihin muodostuvia "varkaita", sivuverson alkuja.

Kasvihuonetta ei siis ole ja noiden on pärjättävä ihan luonnon armoilla säiden suhteen. Eiköhän ensi viikolla jo lämpö riittäisi ainakin pitämään ne hengissä, ehkä vähän kasvamaankin.

Kesäkuu

torstai 1. kesäkuuta 2017

Kesäkuu saapui maa valkoisena. Onneksi en ehtinyt niitä kurkkuja ja kurpitsoita ulos vielä istuttamaan.

Keskipäivällä +4, yöllä lähestyy nollaa ja seuraavana vielä enemmän. Hui!