Kevätkauden suuryllättäjä: Rocoto Riesen

tiistai 6. huhtikuuta 2010

Saksalaisesta siemenkaupasta hankittu Rocoto Riesen pitäköön alkuperäisen nimensä, vaikka se englanniksi onkin käännetty komeasti Grande. Pepper-King kertoo tässä olevan suurikokoisin hedelmä heidän rocotoistaan, jopa 150g painava, kun muut jäävät suunnilleen 50-grammaisiksi. Toiveissa on hyvä elää. Tuollaisesta tulisi komeita ruoka-annoksia, Rocoto Rellenoja. Hedelmän suuri koko oli syy, miksi en tätä jo viime kesänä kasvattanut. Oletin, että se on liian vaikea aloittelijalle ja harjoittelin muilla pubescenseilla. Nyt näyttää siltä, että juuri Riesen on helpoin ja vaatimattomin rocoto ikkunalautakasvatukseen. Eihän satoa ole tietenkään vielä korjattu, joten mitä tahansa saattaa tapahtua. Rieseniä minulla on 3 kasvia. Kaikki ovat reilusti alle neljän kuukauden ikäisiä. Pääsiäispyhinä purin vähän chilihyllyäni ja otin jokaisen erikseen, kun ne ovat kasvaneet lomittain ja oksat ristissä.

Tämä on normaalilannoituksella kukkamullassa ja toistaiseksi maitopurkissa kasvanut yksilö. Se on 70 cm leveä joka suuntaan ja korkeutta on vain 25 cm mullan pinnasta. Se kukkii runsaasti ja suurimmillaan peukalonpään kokoisia raakileitakin on lehtien kätköissä ainakin 5. Näissä oloissa niistä ei millään voi kasvaa jättikokoisia, mutta jospa sitten kesällä ulkona.

KananP:tä ruukkunsa pohjalle jo pienenä saanut yksilö on vähän pienempi, mutta se kukki ensin ja sen suurin raakile on isompi. Sekin on edelleen maitopurkissa, sillä tilanahtaus vallitsee ikkunallani. Kolmas Riesen sai vaihtoehtolannoituksena nuppujen ilmestyttyä vähän isomman ruukun ja Kemiran hydrolannoksen perusosaa, eli paljon kaliumia ja fosforia, vähän typpeä. Vastoin kaikkia odotuksia se on nyt vahvarunkoisin, tummimman vihreä, korkein taimi, mutta sen kukinta on vasta alkanut, eikä yhtään pallukkaa ole ilmestynyt. Eihän tämän lannoituksen näin pitänyt vaikuttaa?

Tämä kuva on normaalilannoituksen tuloksista. Rocotoista näyttää tulevan omenan mallisia. Rocoto Red Peruvianin kuvissa Fataliin sivuilla huomioni kiinnittänyt "hymykuoppa" hedelmän päässä on näillekin muodostumassa. Saattavat olla lähisukulaisia. Siinä ensiksi kukkineessa Peruvianissa on muuten vähän isompi raakile, mutta vain yksi. Niitä joudun saksilla pitämään kurissa, sillä kasvuhalut ovat aivan liian kovat tähän aikaan vuodesta.

2 kommenttia:

bluesman kirjoitti...

Mun rocotot olivat kaverin kasvihuoneessa hoidossa ns.minimiruokinnalla. Siis perushydrolannoitus ja vain vähän salpietaria. Olivat turpeessa. Kaikki tullessaan pari viikkoa sitten "kotiin" olivat aneemisia ja keltaiset lehdet vähän säikäyttivät mutta lähes jokaisessa on jonkinlaista podinalkua. Ne yksilöt joita itse hoitelin ovat tummanvihreitä muttei yhtään podia.
Miten ihmeessä jatkan lannoitepuolella?
Suurin oksankärkien väli on n.130cm (Manzano yellow), Riesenit tulevat heti perässä.
Laskeskelin että 39 tainta saattaa juuri ja juuri riittää jos tuottavat edes kohtalaisesti.
Ylivuotisia on 3 kpl.

Chilivaari kirjoitti...

Olen yhtä ymmälläni kuin sinäkin. Juuri nyt en lähtisi ketään neuvomaan rocoton lannoituksessa.

Ensinnäkin rocotot ovat erilaisia, ei niitä voi niputtaa.
Toiseksi Riesen tuntuu olevan erityisen helppo kasvatettava ja innokas tuottamaan satoa jo keväällä. Ensimmäiset taitavat kohta kypsyä, väri on tummentunut. Kokoa noilla "omenoilla" on tosin vasta 3-4 cm, ei siis mitään jättikokoa, mutta eihän maitopurkissa voi ollakaan.

Kaikki mitä olen lukenut tai kuullut pubescensin tai yleensä chilien lannoituksesta ja kukinnan onnistumisesta näyttää menevän päälaelleen. Eniten tulosta on tehnyt kananpaskalla lannoitettu, vähiten niukalla typpikuurilla ollut. Se kuitenkin oli minulla tumma. Ehkä lannoituksen kokonaismäärä oli isompi, vaikka typpeä olikin vähän. Valo myös vaikuttaa väriin.

Yksi asia rocotojen kukinnan onnistumisessa voisi olla päivän pituus. Muistelisin, että juhannuksen tienoilla ei juuri raakileita syntynyt. Et kai ole polttanut natikoita liian pitkiä päiviä? Luonnostaanhan noilla on 12 tunnin päivä + vähän hämärää päissä.

Lähetä kommentti

Toistaiseksi vapaa kirjoitusoikeus ilman turhia tunnistuksia, kunnes väärinkäytöksiä ilmenee.