Lisää onnettomia kasvatuksia

tiistai 23. toukokuuta 2017

Kaikki ei nyt mene ihan putkeen. Virheitä sattuu ja kasvattajan ikäkin varmaan alkaa haitata, huolenpito herpaantuu ja varsinkin kasvatustapahtumien muistiinpanoissa on isoja aukkoja ja vielä isompia omassa muistissa. Niinpä virheitä ei pysty jäljittämään luotettavasti. Mututieto ei ole oikeata tietoa.

Madre de Rios (C. frutescens)


Aji Guaguao (C. frutescens)

Tuossa kaksi onnetonta frutescensia, joista ei tainnut tulla chilejä tällä kaudella. Näistä sentään on historiatietoa kahden kuukauden takaa, jolloin niillä jo oli ongelmia kookoskuidussa pikkutaimina. Lannoitus ja magnesiumin lisäys auttoivat joksikin aikaa, mutta Vapun tienoissa tauti näytti jo tulevan kuolemaksi. Latvan kasvupisteet kuivuvat ja lehdet putoilevat. Alemman. Guaguaon nostin pois ruukustaan, eikä sillä ollut paljonkaan juuria, ei varsinkaan valkoisia, terveitä. Kookos varisi pois juurien ympäriltä ihan itsekseen. Kokeilen vielä tuon pelastamista vesiastiassa, mutta tuskinpa se enää auttaa.

Nämä siis olivat "halpahallin kookoksessa". Siinä on muillakin ollut ongelmia ja minullakin aikaisemmin. Halpuuskin osoittautui vain mainostekstiksi, sillä Chilitarvike ja Pavunvarsi myyvät erilaisia merkkejä halvemmalla. Hankin molempia, mutta eipä tullut merkittyä ruukkuihin, mitä ainetta niissä on. Niinpä vertaileva seuranta ei ole mahdollista. 

Tomaattimurheutus:

Keräsin kuusi tomaatin tainta samalle kastelualustalle ja niistä kaksi on kärsinyt, muut kasvavat tukevasti. Kastelussa tai lannoituksessa ei ole eroa, mutta saattaa olla, että kookoskuitu loppui kesken ja noissa on eri tuotetta. Varmaa muistikuvaa ei ole.


Tämä toinen on alhaalta aivan yhtä huonossa kunnossa, mutta latvassa lehdykät vain vetävät reunoja ylös. Liikalannoitusta se ei ole, se vetää koko lehden kärjestä lähtien rullalle kohti runkoa - ja tekee lehdet tumman vihreiksi. Joku muu tätä vaivaa. Ei kuitenkaan vajota synkkyyteen, nämä ovat varataimia, kakkoslaatua. Vakipaikalle mahtuvat lajikkeet ovat hyvässä kasvussa maitopurkeissaan ja kaikki kukkivat jo. Pitäisi kohta päästä ulos.

Edellisen jutun Montufar muuten kuoli, varmaan juuret olivat paleltuneet. Joku perheestä oli unohtanut illalla parvekelasin muutaman sentin raolle sen vierestä. Toisessa päässä parveketta lämpöpuhallin piti lämmöt noin viidessä asteessa. Ei kaikki kuitenkaan ole näin onnettomalla kantilla, kasvua tapahtuu ja satoakin tulee, kyllä tästä vielä chilikesä tulee ja ehkä tomaattejakin saadaan.

Montufar pahoitti mielensä kylmällä parvekkeella

lauantai 13. toukokuuta 2017


Rocoto Montufar eli PI 585273 (C. pubescens) ei sitten pitänyt kylmästä toukokuusta parvekkeella. Siitä on toista viikkoa, kun ruukutin noita isompiin ja toin lämpimästä sisätilasta parvekkeen vaihtuviin oloihin.

Kaikki ei ehkä ole vielä menetetty. Oksien päissä on muutamia pieniä, tuoreita lehtiä ja tarkkaan katsoen siellä on nuppujakin. Pakkasyöt ovat nyt ehkä ohi, enkä aio tuota takaisin lämpimään viedä.

Tuollaista sattuu chilinkasvattajalle.

Turbo sai parhaan paikan

maanantai 8. toukokuuta 2017


Parvekkeella on yksi paikka ylitse muiden, iso ruukku etelä- ja itäseinien risteyksessä. Siitä on aina tullut paras sato. Nyt valitsin melkeinpä arpomalla Turbo Puben (C. pubescens) tuolle paraatipaikalle. Se näkyy olevan melkein saman kokoinen kuin Aji Cristal viime keväänä tuohon päästessään ja Cristal kasvoi kattoon asti ja teki satoa koko kesän.

Yöllä oli pakkasta ja nytkin sataa lunta, mutta eiköhän tämä kylmä viikko pärjätä lämpöpuhaltimen avulla. Tuo istutussysteemi osoittautui hyväksi ja Cristalin juuret olivat levinneet syvälle isoon ruukkuun. Systeemistä voit lukea viime keväisestä istutusjutusta.

Tomaattikevennys:
Tomaatit ovat olleet jo kolme viikkoa parvekkeella ja ajoittain yöt ovat käyneet lähellä nollaa, mutta ensimmäiset ulos tarkoitetut kuitenkin kukkivat jo. Tarkoitus oli hidastaa kasvua, sillä ulos niitä ei voi viedä vielä kolmeen viikkoon. Kasvu onkin melkein pysähtynyt ja kukkia on tullut tilalle. Kuvassa on kuitenkin varhainen lajike Boney-MM, jonka aion pitää parvekkeella. Siinä kasvaa jo muutama tomaatti. Kypsää vielä toukokuussa?

Aina vain pienempänä ne kukkivat

perjantai 5. toukokuuta 2017

Peruvian White Habanero (C. chinense) on todellakin vain 7 cm korkea, mutta kukkia on jo runsaasti. Sen alkuvaiheet olivat vaikeita, itävyys oli huonoa ja vaati uusintakylvön. Ehkä olin lämmittänyt liikaa siemeniä, sillä poimin ne vasta kuivatuista chileistä. Pikkuiset "luodit" olivat minulle turhan pientä askarreltavaa ja halkaistuina kuivatuista siemenet rapisivat irti helposti. Voisiko tuo vaikuttaa vielä pituuskasvuunkin?

Alin kukka on ensimmäisessä haarautumiskohdassa, vain 4 cm mullan pinnasta. No, mahtuisivathan ne 2-3cm pitkät pötkylät tuossakin kasvamaan, mutta tuskin aloittavat vielä. Tiheässä yläosassa on nyt 4 tasavahvaa latvaa ja ne haarautuvat koko ajan lisää. Todella pienimuotoista.

Emokasvi oli aikanaan yli puolimetrinen tiheä ja leveä puu, kenties tämäkin vielä kesän lämmössä innostuu kasvamaan korkeuttakin.

Vaihdoinpa lannoitetta

tiistai 2. toukokuuta 2017

Eipä tuossa mitään dramaattista tapahtunut, mutta raflaava otsikko saatiin. Olen toki tiennyt aikaisemminkin, että Nutriforten Kastelulannoite on melkein kuin Puutarhan Kesä, vaaleanpunaista ja N-P-K arvoiltaan lähes samaa tavaraa. Nyt lannoitteeni oli loppu ja poikkesin HongKongiin ostoksille. Tarkoituksena oli oikeastaan ostaa Nutriforten Tomaatti-Mansikka ravinnetta, kun sillä voisi säätää typen määrää kasvun eri vaiheissa. Sitäpä ei enää ollut ja ehkäpä niin on hyvä. Tavallinen Taavi ei osannut ostaa molempia purkkeja kaksikomponenttisesta lannoitteesta ja syksyllä oli jompaa kumpaa hyllyt täynnä, toinen oli loppu. Onneksi on erikoisliikkeitä kuten Chilitarvike, joista sitä saavat ne, jotka osaavat sitä käyttää.

Puutarhan Kesää ja Nutriforten Kastelulannoitetta oli kumpaakin puutarhamyymälän hyllyillä runsain mitoin eri kokoisissa purkeissa. Kun kilo riittää minulla pitkäksi aikaa, valitsin hinnan perusteella. Nutrifortea sai kuudella eurolla ja Puutarhan Kesästä olisi pitänyt maksaa kymppi.

Eivätpä ne aivan samanlaisia olleetkaan. Vanhan lannoitteeni viimeiset rippeet ovat  huomattavasti punaisempia kuin uusi purkki ja rakennekin on vähän erilainen. Perusarvot ovat kuitenkin erittäin lähellä toisiaan: 13-7-20 ja 12-7-19. Erot ovat niin pienet, että tuollaisella millilitran mittalusikalla mittavirheetkin ovat suurempia.

Nutrifortessa on valkoisia pallukoita joukossa ja hieman epäilyttää, jakautuvatko ne tasaisesti. Purkkia aukaistaessa niitä oli näet pinta täynnä. Pienessä mitassa on vielä Puutarha Kesää ja se liukenee veteen aivan hetkessä, kuten tuon uuden hienompi raekin. Pikku pallukat sulavat hiukan hitaammin, mutta ei niitäkään montaa minuuttia kastelukannun pohjalla näkynyt. Eiköhän tähän totu ja uskoisin kasvienkin tottuvan, niin pieniä eroja noissa on.

Varsinainen lannoitejuttunihan on heinäkuulta 2008 ja löytyy täältä.

Sademetsästä punaväriä Vappuun

lauantai 29. huhtikuuta 2017

Rain Forest (C. baccatum) viimekesäisessä 6 litran ruukussaan. Se talvehti matalaksi leikattuna valoisassa ja viileässä, vähän alle 20°. Viime kesänä tuo oli puolitoistametrinen hontelo ja harvalehtinen. Leikkauksen jälkeen se on alkanut kasvaa enemmän leveyttä ja lehdet ovat pienentyneet ja tihentyneet. Sehän taas lisää satomahdollisuuksia, kun sopivia oksanhankoja on enemmän.

Multa ruukussa oli laskenut kesän ja talven aikana melko paljon ja nostin chilin sieltä ulos mullanvaihtoa varten. Vähän taivuttelin ruukun reunoja ensin, että juuret irtosivat seinistä ja sitten vain nostin rungosta. Juuret näyttävät olevan hyvässä kasvussa. "Multa" näkyi olevan pääasiassa kookoskuitua, multaa ehkä kolmannes joukossa. Kaavin sitä pinnalta pois kerroksen ja pohjalta noin kolmanneksen. Uutta kuitua lisäsin ruukun pohjalle ja säästyneet juuret sen päälle. Sivuja tiivistin myös. Eiköhän se tuosta saa uutta kasvuvoimaa, kunhan muistaa lannoittaa.

Talvehtija ehti kypsäksi huhtikuun puolella ja mikäs sen sopivampaa kuin nauttia  punaisesta chilistä vappulounaalla.

Bulgarian Teardrop taitaa olla PI 439370

maanantai 24. huhtikuuta 2017

Bulgarialaisia chilejä ei paljon ole. Yksi annuumi tunnetaan ja baccatum, jota kasvattelin väärällä nimellä 2008. Oikea numero selvisi syksyllä ja se oli PI 439370.


Bulgarian Teardrop (C. baccatum) on jo aika roikale, melkein metrin korkea. Lumisade ei tässä kuvassa erotu, mutta sitä oli ja järvi on edelleen jäässä. Huhtikuu ei ole kevättä yhtään edistänyt. Tämäkin chili lähti parvekkeelta kuvauksen jälkeen vielä kasvamaan olohuoneen ikkunalle. Muutama liikaa mittaa kasvanut tomaatti on ollut tuolla kylmissä öissä ja toisinaan  kuumissa päivissä viikon verran ja se on tehnyt niille hyvää. Väri on tummentunut, runko paksuuntunut ja pituuskasvu lähes pysähtynyt. Lämpöpuhallin on pitänyt pakkasen loitolla, öisin on ollut 3-5 plusastetta.


Bulgarialaisen raakileet ovat vaalean vihreitä, kuten PI 439370:n kuuluukin olla. Ne paljastivat minulle 2008 oikean numeron. Muistaakseni nuo olivat täynnä siemeniä ja syötävää oli kovin vähän.


Laitetaan tähän vielä tuon baccatumin kukkakuva, kun se viimeksi ei oikein näkynyt. Kalanruotokuvio on vihertävän rusehtava vähän valosta ja katsomiskulmasta riippuen.

Eikö lampun alla kasvakaan?

perjantai 14. huhtikuuta 2017

Ensimmäiset tomaatti-idätykset tein maaliskuun alussa ja silloin taimelle tuli varhaislajike Boney-MM. Jätin niistä kaksi kasvamaan ja siirsin ne maitopurkkeihin kookoskuituun. Kuukausi sitten ne olivat pieniä taimia ja aivan saman kokoisia. Siirsin silloin toisen eteisen pohjoisikkunalle ledispotin alle, toinen jäi olohuoneen eteläikkunalle. Aluksi spotin alla oli enemmän valoa ja ajastimella päiväkin oli paljon pidempi. Vähitellen eteläikkuna kuitenkin alkoi saada lisää aurinkoa. Lampun alla kasvu jäi jälkeen, eihän se vastaa päivänvaloa.

Eteläikkunalla kasvanut on oikealla, vasemmalla lampun alla kuukauden oleillut. Se on paitsi matalampi, myös hennompi ja sille piti laittaa tukikeppi parvekkeelle siirron jälkeen, muuten se olisi kaatuillut. Olohuoneessa kasvanut on  rungoltaan paksumpi ja lehdet ovat isompia. Ikkunavalo vie jo maaliskuulla voiton kaikilla osa-alueilla.  Ledispotin laadusta en voi olla varma, kun niiden hankinnasta on jo aikaa ja niitä on erilaisia. Molempia hoidin täsmälleen samalla tavalla, yhtä paljon vettä ja lannoitteita, vain valo oli erilaista.

Tässä sitten viimeinen niitti ikkunavalon eduksi. Boney-MM aloitti kukinnan tänään. Spotin alla kasvaneessa on vain aivan pieniä nuppuja.

Parvekekauden aloitus houkuttaisi, kun ikkunoilla ja pöydillä alkaa tulla ahdasta, mutta sääennuste ei siihen vielä kannusta. Lähimmän viikon keskilämmöt näyttävät olevan nollan kieppeillä ja öisin pakkasta. Taidan aloittaa parvekkeen yöllisen lämmittämisen vasta viikon päästä. Tomaatit kyllä kasvavat tukevammiksi siellä. Laitoin nuo ulos vietävät lajikkeet taas liian aikaisin kasvamaan. Maaliskuun loppupuoli riittäisi niille.

Onhan meillä toki syöty itse kasvatettua tomaattia talvehtineesta Tumblin Tomista. Nykyisin sato on suuruusluokkaa pari kourallista viikossa. Kaupan kirsikkatomaatit eivät sen jälkeen maistu muutamaan päivään.

Chinensessä punaiset kukat?

sunnuntai 9. huhtikuuta 2017


Maldivian Heart X Purple Bhut (C. chinense)

Toissapäiväinen nuppukuva oli Fataliista, tänään aukeni täysin toisenlainen chinensen kukka. Pienihän tuo on ja supussa, mutta väri on väärä, lajikuvaukseen sopimaton. Kyse on risteytyksestä, jonka kummatkin vanhemmat ovat kyllä chinensejä. Maldivian Heart on Malediivien perinnechinense, mutta Purple Bhut on risteytys, jonka vanhemmista varmaan löytyy jotakin koriste-annuumin geenejä.

No, erikoisen ulkomuodon vuoksihan minä tämän valitsin. Purple Bhut Jolokia oli jo kyseenalainen risteytys ja tämä vie sitä vielä askeleen pidemmälle. Olen periaatteessa puhtaiden alkuperäislajikkeiden kannalla, mutta katsotaan nyt mitä tästä tulee ja kasvatellaan siinä rinnalla "oikeita" lajikkeita.

Jatkoa baccan ja chinensen eroihin

perjantai 7. huhtikuuta 2017

Jatkanpa sujuvasti edellisen postauksen aiheesta, chililajien eroavaisuuksista kukinnan alkaessa. Baccatum on tässä vaiheessa huomattavasti korkeampi ja lehdet ovat harvassa, usein isoja, jos ravinteita on ollut riittävästi.


Bulgarian teardrop (C. baccatum) aloitti kukinnan. Baccatumin kukka on pilkullinen, tässä ne ovat vihertäviä, mutta myös keltaisia ja ruskeita pilkkuja esiintyy. Tyypillistä baccatumille on, että kukkia (ja tässä nuppuja) on vain yksi oksanhaaraa kohti, joskus harvinaisesti kaksi. Taustalla Pyhäjärvi on vielä jäässä ja ikkunalaudalla oikealla on isoin tomaatintaimeni, Boney-MM ja siinäkin on jo nuppuja.

Chinensessä nuppuja, kukkia ja myöhemmin usein chilejäkin lähtee useita samasta pisteestä ja nuput suuntautuvat kaaressa alas. Se on täysin erilainen kuin baccatum tuossa ylhäällä. Tässä näkyy kukka aika huonosti, mutta se on pienehkö, yksivärinen, vaalea, hieman vihertävä ja enimmäkseen vähän supussa. Nämä lajit nyt erotti jo pikkutaimina lahtien muodosta, mutta tässä vaiheessa erot vain suurenevat.

Erilaiset "eurooppalaiset"

maanantai 3. huhtikuuta 2017

Itä-eurooppalaisista kai pitäisi puhua, eikä sekään taida olla todellinen kotipaikka, mutta nimet viittaavat sinne.
Kaksi samanikäistä taimea, nimiltään Bulgarian Teardrop (C. baccatum) ja Moldavian Heart X Purple Bhut (C. chinense). Kolme kuukautta viileässä on pitänyt ne pienehköinä ikäisekseen. Chililajien erot tulevat kuitenkin selkeästi näkyviin.

Bulgarian Teardrop on baccatum ja kasvaa rotevasti pituutta ja isoja lehtiä harvakseltaan. Otin sen kasvatukseen, kun 2008 kasvatin vastaavan tapaista PI-numeroa, jonka alkuperä jäi hämäräksi ja PI-numerokin oli ilmeisesti väärä. Bulgarialaista silloinkin epäiltiin. Pyöreät marjat olivat maukkaita, joten mikäpä tätä on kasvatellessa.

Moldavian Heart X Purple Bhut on täydellinen sekaannus, kirjoitusvirhe sitoi sen Eurooppaan. Semillas myi sen minulle tuolla nimellä, mutta nyt hekin jo ovat korjanneet ilmeisen kirjoitusvirheen - tai eurooppalaisen väärinymmärryksen. Tämä kahden chinensen risteytys on 2014 mainittu F4-lajikkeeksi, joten aivan vakaa se ei liene vieläkään. Oikea kirjoitusasu on Maldivian Heart X Purple Bhut ja toinen vanhemmista on siis Malediiveiltä, toinen Intiasta. Tosin alkuperäisestä Bhut Jolokiasta on tässä välissä jalostettu purple-muoto, joka on toinen esi-isä. Nyt minun on hylättävä tuo Moldovaan viittaava nimi ja kirjattava tämä Malediiveille. Taidan poistaa Semillaksen kirjoitusvirheen tuolta lajikeluettelostani - jaa, sillä nimellä on jo muutamia taimimerkintöjä, enkä jaksa muuttaa niitä kaikkia - olkoot siellä. Tällä chilillä on toistaiseksi kaksi nimeä, Mo ja Ma-alkuiset. Semillas käyttää edelleen nimeä Maldavian, muut Maldivian.

Turbo kukkii nyt

sunnuntai 26. maaliskuuta 2017

Ledivalotestin Turbo Pubet (C. pubescens) ovat kasvaneet aika tiheiköksi kun valotesti lopetettiin ja ovat saaneet enemmän auringonvaloa. Isomman ledin valossa kasvanut on haaroittunut enemmän ja siinä on jo useita kukkia. Nuo ovat nyt kaksi ja puoli kuukautta vanhoja (tarkistin idätyskuvista).

Pubescensin kukat ovat aina vain hienoja, väriläiskä chilin kukkien joukossa.

Pikkuinen Fatalii kukkii jo

keskiviikko 22. maaliskuuta 2017

Tämä Fatalii (C. chinense) aloitti kasvunsa tammikuun alkupuolella kylmällä ikkunalla, mutta pääsi sittemmin lämpöön. Nyt se on kaksi ja puoli kuukautta vanha ja kukkii innolla vain 13 cm korkeana. Ei tuosta vielä raakileita ole odotettavissa, kyllä sen pitää kasvaa ensin mittaa ja haarautua kunnolla ja pitäisi kai se siirtää pois taimiruukustaankin.

Saman kokoisena helmikuun lopulla kukkinut Rocoto M2  pudotti kukkansa aivan oma-aloitteisesti, eikä ole vielä aloittanut uutta kukintaa.

Fatalii on tyypillinen chinense-lajin chili. Ne kasvavat pienenä tiiviisti kuin kaalinkerä, lehtiä on paljon ja ne ovat ryppyisiä, lehtiruotien väleistä kupristelevia. Runko on paksu, tukeva ja pituuskasvu alkaa vasta myöhemmällä iällä ja lehdet pysyvät tuon näköisinä pitkään.

Talvehtineet heräilevät

maanantai 20. maaliskuuta 2017

Viime syksynä en montaakaan chiliä jättänyt talveksi huoneisiin kasvamaan, mutta muutaman sentään.

Rain Forest (C. baccatum) siirtyi lokakuun lopulla leikeltynä kylmältä parvekkeelta viileään varastohuoneeseen. Helmikuussa siihen alkoi ilmestyä uutta kasvua ja kukkia. Nyt tuo on parikymmentä senttiä korkea ja neljäkymmentä leveä. Auringon paistaessa sen lehdet riippuvat velttoina, jostakin syystä se ei saa riittävästi nestettä lehtiinsä asti, vaikka kookoskuituvaltainen multa on kosteaa. Ilmeisesti kuitua pitää kastella myös yläkautta, se ei ime riittävästi aluslautaselta. Multa on painunut, sitä pitäisi lisätä pohjalle ennen varsinaista satokautta.

Auringon myötä on kuitenkin pallukoita alkanut kasvaa eri puolilla kasvia. Kevät on tulossa. Onhan siinä varjopuolella vielä ledivalotkin apuna.

Pikkutaimet eivät tykkää kookoskuidusta?

maanantai 13. maaliskuuta 2017

Ehkä minä en vain osaa.

Kookoskuitua olen käyttänyt vasta pari vuotta ja aikaisemminkin on ollut ongelmia, kellastuneita lehtiä ja magnesiumin puutetta. Tämä on samaa Ecogrip-kuitua, jota esittelin 2015. Sattumoisin nuo ovat taas molemmat frutescenseja, kuten myös Cabai Burung Ungu, jolla oli vakava puutosoire 2016.


Madre de Rios (C. frutescens) kellastuttaa kovin varhain sirkkalehtensä.


Aji Guaguao (C. frutescens) kellastuttaa sirkkalehtensä ja rypistää seuraavat. Uudet lehdet ovat aika vaaleita. Samoja oireita on ollut ennenkin.

Jos nuo olisivat jonkun muun taimia, sanoisin, että ovat olleet liian märkinä, mutta omistani tiedän, että niin ei ole käynyt. Aikaisemmista kellertävistä taimista opin, että kookoksen sekaan kannattaa laittaa kolmannes multaa, niin harvinaisemmatkin ravinteet tulevat turvatuksi. Nyt kuitenkin multa oli ulkona jäässä ja jäi antamatta.  Muutenhan kookoskuitua neuvotaan lannoittamaan kuin vesiviljelyä, kasvualustana, jossa ei itsessään ole ravinteita. Tässä kuidussa kuitenkin on jonkinlainen "aloituspaketti". Se ei tunnu riittävän frutescenseille.

Vielä yksi todennäköisesti kookoskuidun aiheuttama ongelma:


Farmers Jalapeño (C. annuum) heittäytyi veltoksi auringossa, vaikka ruukku oli hiljattain kasteltu ja kuitu kosteaa. Lisää vettä nosti sen melko nopeasti taas pystyyn. Kastelutapojaankin joutuu muuttamaan, kun siirtyy mullasta kookokseen.

Kasvatustesti led-työvaloilla pitää jo lopettaa

tiistai 7. maaliskuuta 2017

Aloitin näiden työvalojen testaamisen aivan liian myöhään, aurinko tulee jo sotkemaan tilannetta, tosin molemmille tasapuolisesti. Pitäisi varmaan tehdä uusi testi syyspimeillä, jos nuo valot vielä silloin toimivat.

Tuo oli tilanne 23.1. Siirsin nuo pikkutaimet erilleen toisistaan niin, että yhteen ruukkuun tuli vain yhtä valoa, kummallekin yhtä paljon. Alla on tilanne 6.3., puolitoista kuukautta myöhemmin:
Edessä on litteällä Electrogearilla, takana paksummalla Nordlight-valolla valaistut chilit. Vasemman laidan chinenseissä ei vielä tässä vaiheessa ole juuri eroja, Motonetin valolla on kasvanut sentin korkeammaksi. Oikean laidan Turbo Pubeissa sen sijaan on niin suuri ero, että on vaikea uskoa sen johtuvan pelkästään valosta. Näin pienessä otannassa saattaa genetiikkakin vaikuttaa. Siemenet ovat samasta liikkeestä, mutta varmaankin eri kasvista. Tästä voi kuitenkin halutessaan vetää sellaisenkin johtopäätöksen, että Motonetin Nordlight-valolla kasvaa pubescens selvästi nopeammin. Se on 18 cm korkea, useasti haaroittunut ja kukkanuppujakin on. Electrogearin valolla Turbo on vasta 10 cm korkea ja juuri aloittamassa haaroittumista.

Valothan ovat saman tehoisia ja värisiä, tai tarkkaan ottaen Motonetin valossa on hitusen enemmän sinistä ja vihreää. Ainoa mainittava ero niiden kohdalla on kuitenkin Electrogearin välkkyminen kameran kuvassa, eli se rajoittaa tehoaan ja lämpenemistään katkomalla valoa erittäin nopeassa tahdissa. Silmällä sitä ei näe. Huomaisivatko kasvit?

Kypsää tomaattia helmikuussa

maanantai 6. maaliskuuta 2017


Tästä unohtui raportoida helmikuussa, mutta kuukauden viimeisenä päivänä tuosta maisteltiin "kevään" ensimmäinen kypsä tomaatti. Nyt niitä on enemmän. Tertun rakenteesta voisi päätellä, että en ole kolistellut kasvia joka päivä. Kukat pölyttyvät vain liikkeestä, ravistelusta tai tuulesta ja tuultahan ei sisätiloissa ole.


Tumbling Tom Yellow on amppelitomaattini jo vuosien takaa. Nyt siirsin sen pois parvekkeelta vasta lumisateiden alkaessa lokakuun lopulla. Samalla leikkasin oksat hyvin lyhyiksi. Sehän teki niihin muutaman kypsän jouluksi ja helmikuun lopulla alkoi uusi satokausi. Tuolla on ollut oma ledivalo, viimeksi 36W (todellinen kulutus 17W) kiinalainen spotti valkoisella valolla. Nuo ovat osoittautuneet hyviksi chilivaloiksi. Vähän isommat kasvit tarvitsevat oman spotin, pikkutaimia menee puoli tusinaa samalla lampulla. Nyt jätän tuon jo auringon armoille.

Puutarhan kesällä minä tuota olen ruokkinut, mutta joulun jälkeen annoin sillekin reilun annoksen Epsom-suolaa. Onko se auttanut, en voi varmuudella sanoa, koska ei ole vertailua, mutta siltä tuntuu.

Lämpöshokki idätyksessä?

sunnuntai 5. maaliskuuta 2017

Kaksi vuorokautta idätyksen alkamisesta ja kaikki itävät? Outoa on, aivan toista kuin talven aikaisemmat idätykset. Kuun vaiheet taisivat olla kohdallaan, nouseva puolikuu menossa ja biodynaaminen kalenterikin kertoo tämän olevan oivallinen kylvöpäivä.


KAIKKI jalapeñot itävät, samoin kaikki tomaattilajikkeet, osa lähes kaikilla siemenillä. Vain annuum Amachito Rosso viivyttelee vielä. "Uskomustietoina" pidän kuun vaiheita ja biokalenteria, mutta uskoisin, että lämmin vesi lautan alla olisi hyvinkin voinut herättää uinuvat siemenet. Vesi oli selvästi kättä lämpimämpää, siis yli 40°, ehkä jopa 50° ja kansi oli päällä ja höyryä syntyi. Sehän ei vahingoita kuivia siemeniä, pehmittää vain niiden kuorta hieman nopeammin. Ensimmäisen jalapeñon laitoin jo multaan odottelemaan sirkkalehtien nousua. Kyllä tuommoinen lautta on hauska, visuaalinen idätysväline.

Vuorokaudessa itäneitä

lauantai 4. maaliskuuta 2017

Onhan noita pikaitämisiä ollut aikaisemminkin, jopa muutamassa tunnissa, mutta silloin on lähes aina ollut kyseessä viallinen siemen, viillelty tai ruhjoutunut kuori, josta itu pääsee helposti ulos. Harvoin niistä on tullut taimia. Nämä Farmers Jalapeñon siemenet vaikuttavat ehjiltä ja niitä on kaksi kolmesta jo itänyt.

Laitoin nuo eilen aamulla lautalle, jossa oli kättä lämmittävää vettä pohjalla. Lämpö on voinut vaikuttaa siemeniä herättävästi. Vuorokautta myöhemmin näissä kahdessa on jo isot idut, tai siis juuri ulkona. Varsinainen ituhan tulee vasta perässä.

Kevään viimeinen chili-idätys

perjantai 3. maaliskuuta 2017

Tämä on vain oma muistiinpano, jolla tuskin on suurempaa kiinnostusta muille. Blogimerkinnöistä löydän helpommin kuin almanakasta, mitä kasveille milloinkin on tapahtunut.

Luulisin chilien idätyksen jo riittävän. Annuumit tässä ovat ehkä vähän myöhässä, mutta uskon niiden ehtivän hyvin kesään parvekkeella. Amachito Rosso on italialainen annuum. Lisäksi laitoin kaksi jalapeñoa, vaikka en yleensä ole niitä kasvattanut. Niitä kun pitää olla ruoassa paljon, enkä ole koskaan saanut noista runsasta satoa. Niitä saa kaupasta kilokaupalla suhteellisen edullisesti. Maukkaampia baccatumeja tai chinensejä löytyy harvemmin meidän marketeista paitsi Heinän puutarhan vaunusta, jos se vierailee paikkakunnalla.

Kun lautta jäi puolityhjäksi, lisäsin sinne viikon verran aikaisessa neljä tomaattilajiketta. Niitähän minä kasvattelen ulkosalla, kun ei kasvihuonetta ole ja niitä ei voi viedä kovin aikaisin yöpakkasten armoille. Nuo kaikki lajikkeet ovat minulle outoja ja siemenet tulivat Espanjasta. Sibirian nyt todennäköisesti on sama kuin aikaisemmin kotimaasta hankkimani Sibiria. Nepalilainen on kirsikkatomaatti, jonka pitäisi kestää kylmää, Early Wonder on aikainen ja isompi sekä Amish Paste Wisconsinista tuleva perinnetomaatti. Ehkä joku vanhoista lajikkeistani pitäisi vielä ottaa mukaan.

Varaslähdön sai tämä Virosta tuleva Boney-MM, jota jo muutamana vuotena olen kasvatellut parvekkeella tosi aikaisena tomaattilajikkeena, alkukesän herkkuna. Sen laitoin jo pari viikkoa sitten kookoskuituun ja nythän nuo ovat terhakasti taimella, valmiina siirtymään maitopurkkiin, kumpikin omaansa. Siitä saan parhaassa tapauksessa jo kesäkuun alkupuolella kypsää, jos kevät on vähänkään lämmin.