Tumbleria juurruttamassa

sunnuntai 22. huhtikuuta 2018

Amppelitomaatti Tumbler on tänä vuonna kasvanut kovin toispuoleiseksi. Niitä oli vain yksi taimi ainoasta siemenestä ja se kasvoi vain yhtä versoa. Edellisinä vuosina tämä on kyllä levinnyt joka puolelle. Ehkä se nytkin tekisi niin myöhemmin, mutta päätin auttaa prosessia. Leikkelin muutaman ylöspäin suuntautuvan haaran irti ja työnsin ne syvälle multaan ruukun vastalaidalle. Tuossa ne näkyvät ihan pienenä piperryksenä amppelin reunalla, mutta tomaateilla on tapana juurtua nopeasti ja kasvaa ripeästi.

Päähaara lähtee tuosta oikeasta laidasta. Juurtumassa on yksi ihan pieni oksan pää, toinen vähän isompi ja lehti. Voikohan siitä kasvaa uusi runko? Kaikkea pitää kokeilla. Kylmät säät parvekkeella saattavat kuitenkin tuhota tämän kokeilun.

Kävi nimittäin näin: Laitoin samaan aikaan noin viikko sitten muutaman oksan myös vesilasiin juurtumaan ja lasi jäi parvekkeelle. Normaalisti tomaatti juurtuu muutamassa päivässä, mutta parvekkeen kylmissä öissä nämä varret vain tummuivat. Ei mitään itua. Eilen otin lasin lämpimään ja vuorokaudessa juuret olivat putkahtaneet esiin. Mitenkähän siellä mullassa? En kuitenkaan lähde kaivelemaan. Kyllä ne nahistuvat, jos juuria ei ilmesty.

Tumblerissa on jo ihan mukavasti kukkia, mutta tämä on helmikuun puolivälissä idätetty aikainen venäläinen pensastomaatti Boney MM, josta on tullut jo jokakeväinen varhaisvihannes meidän parvekkeelle.

Maukas Peru Rojo

perjantai 20. huhtikuuta 2018

Tämä meinasi unohtua.
Jarin Perusta tuoma Rocoto Peru Rojo (C. pubescens) kypsytti ensimmäisen ja toistaiseksi ainoan chilinsä punaiseksi jo kuukausi sitten.

Kun se oli muutaman viikon kypsynyt ja alkoi jo nahistua, poimin sen, otin siemenet kuivumaan ja unohdin chilin sitten jääkaapin ylähyllylle muiden taakse, onneksi tiiviissä Minigrip-pussissa, missä se oli säilynyt moitteettomana yli kaksi viikkoa.

Broileria vain merisuolalla ja rocotolla maustettuna paistumassa.

Meillä syödään usein broileria. Terveysapostolien varoitukset punaisesta lihasta ovat menneet perille, vaikka en oikein ymmärräkään eri lihojen terveyseroja. Porosta ja lohesta en kuitenkaan luovu, sanovat mitä sanovat. Enkä chilistä.

Broilerinsuikaleita jossakin marinadimössössä en voi sietää, mutta onneksi maustamattomiakin alkaa löytyä kaupoista. Nyt oli tarjouksena "kauralla kasvanutta merisuola- jyväbroileria" fileenä. Kaikkea ne keksivätkin erottuakseen. Merisuola ei minua häirinnyt, kun sitä joka tapauksessa olisin lisännyt. Leikkasin fileet paloiksi, jolloin niitä on helpompi paistaa ja jakaa ruokailijoille. Rocoto Perun paloittelin pieneksi ja paistoin broilerin palojen kanssa. Mitään muuta ei tarvittu. Jaa, hippusen merisuolaa lisäsin.

Maku oli herkullinen, mieto rocoton maku. Tämähän oli talvisatoa. Kesällä saattaa maku olla voimakkaampi, kun saavat aurinkoa ja kasvavat isommaksi.

Aji Cristalin parvekekausi alkoi

sunnuntai 15. huhtikuuta 2018

Aji Cristal (C. baccatum)
Uskalsin viimein viedä tämän hyvin kasvaneen chilin parvekkeelle. Sain sen ehjänä siirrettyä, mutta varsinainen riskihän on edessä pakkasöiden tullessa, sillä tuo on nyt kiinteästi paikallaan niin isossa ruukussa, että sitä ei sisään siirrellä.

Olen silti luottavaisella mielellä. Parvekkeella on lämpöpuhallin, joka 1000W puolitehollakin on pitänyt lasien sisäpuolella ainakin 6° lämpimämpää kuin ulkolämpötila. Meillä harjun ylärinteellä on yleensä 2-3 astetta lämpimämpää kuin lentoasemalla. Riskiraja on minulla -7°. Jos sitä enemmän pakkasta ennustetaan yöksi, silloin  pitää lämmitin laittaa täysteholle. Sillä on nyt viime viikko pärjätty, eikä parvekkeella ole laskenut alle viiteen asteen.

Jaa että energiantuhlausta. Tavallaan, mutta ennen kaikkea mukavuudenhalua. Jatkuva huolehtiminen sääennustuksista ja kasvien kuskaus sisään ja ulos päivittäin ei houkuttele. Sitä paitsi lasku huolettomuudesta on alle euro yöltä. Mittasin viime keväänä muutaman viikon ajan huhtikuussa sähkön kulutusmittarilla ja sen enempää se ei syönyt.

Vappuviikoksi povataan taas kylmää, mutta eiköhän siitäkin selvitä. Ainakin voin kerätä syöntikelpoisia chilejä oksilta, jos lehdet paleltuvat.

Aji Cristal vauhdissa pienessäkin ruukussa

maanantai 9. huhtikuuta 2018

Aji Cristal (C. baccatum) on tuossa suurin kasvi ikkunan reunassa litran ruukussa ja 70 cm korkeana alle kolmen kuukauden ikäisenä. Älä ota minusta oppia. Monet kasvattelevat tuon kokoisia chilejä jo ämpärissä tai jopa saavissa, mutta olohuoneen ikkunalaudalle eivät sellaiset mahdu. On siis tyydyttävä pienempään.

Tuo on hassusti kahden eri valon rajamailla, mutta kasvaa kyllä ikkunan suuntaan enemmän. Se selvästi pitää luonnonvalosta enemmän kuin ledispoteista.


Ensimmäisen kukan aukeamisesta on tuskin kuukauttakaan, mutta nyt laskin tuon kokoisia ja suurempia raakileita oksilta toista kymmentä. Tämä sisäkasvatti on ryhtynyt reippaaseen sadon tuottoon näin varhain.


Isoimmat chilit ovat nyt kolmen viikon ikäisiä ja 9 cm pitkiä, mikä on ihan hyvä koko Aji Cristalille. Yli kymmensenttisiä saadaan kesällä, kun multaa ja lannoitusta on enemmän - ja aurinkoa tarjolla.


Loppukevennys tulee latvasta. Pisin oksa on hakeutunut toisen ledispotin ympärille lämmittelemään, eikä näytä siitä juuri vahingoittuneen. Lehdet ovat vähän ryppyisempiä, mutta raakileita kasvaa täälläkin.


Parvekekausi käyntiin tomaateilla

lauantai 7. huhtikuuta 2018

Pienen 1000W sähkölämmittimen, ajastimen ja termostaattisäätimen avustuksella uskallan nyt kokeilla parvekekauden avausta. Ensi viikolle on vielä povattu kahta kylmää yötä, jolloin ehkä pitää siirtää kasvit sisään, ellei ennuste parane. Viime yönä oli ulkona -2°, lasien suojassa lämmittimen kanssa +5. Kukkivia chinense-chilejä en sinne vielä veisi, mutta baccatumit ehkä selviävät ja tomaatit ja pubescensit luultavasti pitävät viileistä öistä. Nyt päivällä oli puolipilviselläkin +24°.

Tumbling Tom Yellow on meillä kasvanut joka vuosi kait vuodesta 2008 ja pidämme kovasti sen pienistä, makeista, keltaisista tomaateista. Ne ovat kuin karkkia. Tuossa on kaksi eri idätystä. Alkuperäisestä englantilaisesta siemenpussista yli kymmenen vuoden takaa löytyi yksi siemen, joka iti ja toinen on myöhempää hankintaa, tsekkiläinen siniseksi peitattu siemen.

Tumbling Tom kukkii jo innokkaasti, vaikka on vain puolitoista kuukautta vanha. Samanlaisessa 19 cm amppelissa majailee myös rotevampi Tumbler, jonka aion siirtää kesäksi ulos. Amppelit pitäisi vaihtaa isompiin, mutta siitä voi tulla vaikea operaatio, jos nuo oksat pääsevät vielä paljon kasvamaan.

Kiinalainen ruukkuchili kukkii nyt

tiistai 3. huhtikuuta 2018

Chinese Pot Chilli (C. annuum)

Tämä pieni pensaschili tuli taimelle tammikuun lopulla ja on nyt siis reilun kaksi kuukautta vanha ja 20 cm korkea. Ensimmäinen kukka aukesi eilen, lumisateisena, harmaana päivänä. Kasvattelin tätä joitakin vuosia sitten ja ihastuin kauniiseen, pyöreään muotoon ja runsaaseen kukintaan ja satoon pienessä ruukussa. 

Kukka on aivan tyypillinen annuumin valkea kukka, mutta pieni sellaiseksi. Vielä pienempiä ovat pystyasennossa kasvavat punaiset chilit, vain n. 1,5 cm. Makua on kuitenkin ihan mukavasti, monet keitot ja kastikkeet on niillä pikkuisilla maustettu. Kun chilit ovat noin pieniä, siemenet siellä sisällä ovat todella minikokoisia. Kuvasin niitä normaalikokoisen chilinsiemenen vierellä 2010 idätyksessäni. Tuo voisi mennä vaikka johonkin pieneen amppeliin kesäksi ja talveksi sitten ikkunalle valon alle. Se edellinenkin talvehti muutaman vuoden.

Pääsiäisen värit Omnicolorissa

maanantai 2. huhtikuuta 2018

Tämä piti saada julki vielä tänään. kun sen väri on niin pääsiäisen keltainen. Omnicolor (C. baccatum), jonka kukintaa kehuin juuri äsken, alkoi kasvattaa raakiletta heti ensimmäisestä kukastaan.

Omnicolor on nimensä mukaisesti monivärinen. Raakileet ovat keltaisia, vaalean keltaisia, joskus melkein valkoisia ja kehittyvät siitä punaiseksi. Jos aurinkoa on riittävästi, niihin tulee sinistäkin sävyä enne kypsymistä.

Hieno chili ja vielä hyvän makuinenkin - ja on syötävissä jo ennen punaiseksi kypsymistään.

Jotkut chilit eivät paljon multaa tarvitse

perjantai 30. maaliskuuta 2018


Tuossa on multaa 1,8 desilitraa, mittasin sen. 7 cm ruukussa, joka ei ollut edes täynnä, kasvoi yli kaksi kuukautta kaksi hyvinvoivaa baccatumia, eikä juuria tullut tuon runsaammin ruukun reunoille tai pohjalle.


Inca Red Drop (C. baccatum) on vähään tyytyväinen. Niitä oli unohtunut kaksi tainta samaan ruukkuun ja molemmat kasvoivat tasatahtia. Korkeutta on nyt 45 cm ja kukkiakin on. Veitsellä jouduin jakamaan juuripaakun, kun istutin nuo isompiin ruukkuihin.

Talviselta näyttää tämä pääsiäinen. Parvekelasien sisällä oli jo 28° ja ulkona samaan aikaan +3°. Ensi viikolla ehkä yötkin lämpenevät.

Ruukunvaihdon aika Omnicolorilla

keskiviikko 28. maaliskuuta 2018

Omnicolor (C. baccatum) on nyt kyllä kitunut liian kauan tuossa seitsensenttisessä miniruukussaan. Viikko sitten siinä oli nuppu, nyt jo montakin kukkaa ja ensimmäinen raakile on muodostumassa. Tilat ovat ahtaat olohuoneen ikkunalla ja pienissä ruukuissa nuo mahtuvat tiheämpään. Juuri nyt ei ole tarjota muuta yhtä aurinkoista ja lämmintä paikkaa taimille. Häpeähän se on kasvattaa noin ahtaissa ruukuissa, mutta ovat ne niissäkin kasvaneet ja alkaneet kukkia. Tuota piti jo kastella kaksikin kertaa päivässä, jos aurinko paistoi. Parin desin multatilavuus kuivui äkkiä.

Tuolta siellä ruukussa näytti. Juuret ovat kiertyneet ruukun reunoille etsimään kait lisää elintilaa. Olen minä pahempiakin nähnyt, paksuja "palmikoita" juurista pohjaa kiertämässä, mutta kyllä tämäkin kertoo selvästi lisätilan tarpeesta. Seuraavaksi tulee 13 cm eli litran ruukku, johon tuo nyt päätyy. Isompaa ei ikkunalle mahdu. Kesällä ulkona se vasta saa isomman.


Omnicolorin kukka on melko pieni ja baccatumin tyypilliset kuviot ovat vihertäviä. Näitä on jo lukuisia, joissakin haarautumiskohdissa useampiakin samassa paikassa.


Heti ensimmäisestä kukasta näyttäisi muodostuvan raakile, ainakin se nostaa päätään pystyyn siihen malliin.


Bolivian Rainbow kukkii

maanantai 26. maaliskuuta 2018

Bolivian Rainbow (C. annuum

Kun ei tuon boliviaanon kukkaa ole aikoihin ollut täällä esillä, uhrataan sille nyt muutama ajatus. Kyseessä on ns. koriste-annuum. Varsinaisten annuum-sukuisten chilien kukat ovat valkoisia. Näitä violetteja on muutama muukin lajike. Bolivialainen on niistä kuitenkin tunnetuin, Suomessa yleisin koristechili.

Tuossa näkyy selvästi, miten suurin lehti on tummunut valossa, se voi muuttua miltei mustaksi, mitä sitäkin voi pitää koristeellisena. Myös runko on tumma. Sitten kun raakileita ilmestyy, niiden suuri värimuuntelu eri kehitysvaiheissa muodostaa tästä chilistä katseenvangitsijan. Kuistille parvekelaatikkoon olen ajatellut nuo kesäksi sijoittaa.

Nuppuja, nuppuja

torstai 22. maaliskuuta 2018

Synkän, lumisateisen päivän ratoksi aloin kuvata "pikkutaimiani", tammikuun lopulla taimelle tulleita lajikkeita. Nämähän idätin tosi vanhoista siemenistä.

Omnicolor (C. baccatum) on reippaasti haaroittunut ja nuppuja on joka haarassa. Kaikki tämän idätyserän taimet ovat pikkuisissa 7 cm taimiruukuissa, joissa on vain pari desiä multaa. Hyvin ne on noissakin kasvaneet. Tällä baccatumilla varsi paksunee ylempänä, ehkä se on saanut silloin enemmän valoa, kun nuo siirrettiin ikkunan yläosaan lasihyllylle. Kuvassakin näkyy hiukan ikkunan päällä olevia loisteputkia, joiden valo on hieman keltaisempaa kuin ulkoa tuleva. Väri on 840 ja putket ovat vuosia vanhoja. Sekavalo ei ole valokuvaukselle eduksi, ylälehdet ovat eri värisiä kuin alemmat. Takana on tomaatin taimia.

Omnicolorin nuppua varten piti ottaa spottivalo käyttöön, muuten olisi ollut turhan hämärää ja tasaista. Minä näköjään pidän vastavalosta.

Olipa jo unohtunut eräs Omnicolorin ominaisuus, haju. Huoneessa tuoksahteli kissanpissa erityisesti taimihyllyn läheisyydessä. Epäilin tomaatin taimia tai liikaa kasteltua multaa, mutta Omnicolorhan se oli.

Toinen vanha tuttu baccatum Inca Red Drop on porukan korkein, 35 cm. Niitä on vielä jäänyt kaksi samaan ruukkuun, mutta silti kasvuvoimaa on löytynyt ja nuppujakin on. Jotenkin minulle on aikaisemmilta vuosilta jäänyt mielikuva (kenties väärä), että kevätpäivän tasauksen aika on erityisen suosiollinen chilien kukinnalle. Nehän ovat kotoisin tropiikista, missä päivät ovat aina saman pituisia yön kanssa. Kesäkuussa eivät tämän ikäiset taimet kuki näin helposti, mutta silloinhan chilit ovat yleensä jo isompia.


Chinense Cajamarca on lajityypillisesti ryppyisillä lehdillä, mutta tällä kertaa ei erityisen paksulla rungolla varustettu chili. 


Annuum Bolivian Rainbow on tuossa ikkunalla jo alkanut tummentaa lehtiään, vaikka aurinkoisia päiviä ei vielä monia ole ollut. Se voi paljossa UV-valossa muuttua hyvin tummaksi lehdiltään, mutta tuota säteilyä on Suomessa runsaammin tarjolla vasta toukokuusta lähtien. Loisteputkissa sitä todennäköisesti on.


Bolivialaisen kukkanuppu jo enteilee värikästä kukkaa, mutta eri väriset raakileet tästä vasta tekevät väriläiskän chilien joukossa.


Annuum Chinese Pot Chilli on muita samanikäisiä paljon pienempi, mutta siitä tuleekin pienikokoinen pensas ja chilitkin ovat vain muutaman millin mittaisia. Nuppuja löytyy tämänkin latvasta, kun tarkkaan katsoo.


Lopuksi hellyttävä kuva Omnicolorin pikkutaimista. Nämä ovat uusintakylvöä vuoden 2009 siemenistä, kun ensimmäisellä yrittämällä iti vain yksi. Toisella kerralla iti jo kaksi viidestä, mutta hitaasti.

Cristalissa raakileita kahden kuukauden iässä

torstai 15. maaliskuuta 2018

Aji Cristal (C. baccatum) on kasvanut ikkunan sivussa ledivalojen alla. Se sai nyt molemmat 30W spotit itselleen, kun "pikkutaimia" siirrettiin lasihyllylle nauttimaan auringosta.

Cristalilla on nyt tasan kaksi kuukautta siitä, kun se  avasi sirkkalehtensä. Sitä pidän yleensä chilien syntymäpäivänä, sillä vasta sirkkalehtien ilmestyessä siemenestä hengissä selviytyminen on varmaa.
Rocoto Peru Rojo siinä vieressä alkaa olla kypsä.

Kahden kuukauden ikäisessä Aji Cristalissa on jo raakileita. Siinähän oli nuppuja kolme viikkoa sitten. Kukat aukesivat kahdessa viikossa ja tuo raakile on nyt kolmen päivän ikäinen. Kasvi on puoli metriä korkea ja litran ruukussa puutarhamullassa. Lannoitusta ei paljonkaan ole vielä ehditty aloittaa.

Aji Cristalissa kukan kuihtuessa raakileen tulon havaitsee ensimmäisenä siitä, että kukan jäänteet alkavat nousta pystyyn. Raakilehan suuntautuu aluksi suoraan ylös ja kallistuu alas vasta kasvaessaan.

Blogin päivitykset ovat jääneet harvemmaksi, kun tuntuu, että kaikki on jo kerrottu moneen kertaan. Sanotaan nyt kuitenkin sekin, että Cristalia voi syödä raakana, vaalean vihreänä, kunhan se on kasvanut isoksi.

Kun kerran aloitin vanhojen asioiden kertaamisen, laitetaan vielä kukkakuvakin samaan postaukseen, ettei tarvitse sitä etsiskellä. Lukijoissa on kuitenkin niitäkin, jotka eivät ole vuosikausia seuranneet blogiani ja ensi kertaa kasvatteleviakin pitää välillä palvella. Aji Cristal on hieno chili, maukas ja monikäyttöinen. Sen, kuten muidenkin baccatumien kukka on "kalanruotokuvioinen", valkoisella pohjalla on keltaista, vihertävää tai rusehtavaa väriä. Tämän Cristalin väri on kellertävä kukan auetessa ja se muuttuu rusehtavaksi ajan kuluessa. Väri saattaa hiukan vaihdella kasvatusolosuhteiden mukaan, eikä siis ole lajikkeen tunnistamisessa avuksi. Väripilkut ja niiden kuvio ovat kuitenkin selvä merkki baccatum-sukuisesta chilistä.

Peru Rojo kypsyy vajaassa kahdessa kuukaudessa

sunnuntai 11. maaliskuuta 2018

Rocoto Peru Rojo  (C. pubescens) on Jewen viime vuonna Perusta tuomia lajikkeita, jonka taimi meillä kukki ensimmäiseksi ja teki raakileita tammikuun lopulla. Niistä yksi kasvoi jonkin verran, muut putoilivat pois. Seitsemän viikon päästä tuo noin 4 cm leveä raakile alkoi punertaa.

Kypsymisnopeuteen saattaa olla syynsä. Rocotot kokivat ankaran ripsiäishyökkäyksen, kun en riittävän usein tarkastellut lehtien alapintoja. Pari viikkoa sitten vihdoin ruiskuttelin niitä, mutta paljon lehtiä putoili. Tuossakin on aivan kaljua oksaa näkyvissä. Raakileen kehittymisen aikana kasvua ei paljonkaan ole tapahtunut. Nyt sentään kasvaa tervettä lehteä oksien päihin taas.

Korkeutta ei ole tullut lisää, jotkut oksat sentään ovat kasvaneet pituutta ja sotkeutuneet vieressä oleviin rocotoihin entistä pahemmin.

Otin chilien valona olleen ledispotin pöydälle valaistakseni pimeänä päivänä ripsiäisten rocotoille tekemät vahingot. Altapäin lehdet ovat tosi pahan näköisiä ja nämä putoavat vielä pois.

Päälipuoleltakin syömisvahingot ovat sellaisia, että ne olisi pitänyt havaita ajat sitten.

Kakkospäivän ykköschili

torstai 22. helmikuuta 2018

Runsaasti kakkosia sisältävän päiväyksen kunniaksi päätin tehdä blogijutun taimikasvattamoni yllättäjästä, Aji Cristalista.

Idätin erän vanhoja siemeniä jo vuodenvaihteessa ja tuolta lautalta Aji Cristal (C. baccatum) oli taimiviljelmästäni selvästi ylitse muiden. Se on 28 cm korkea, kun toiset ovat vasta 12 cm.

Tämä tuli sirkkalehtiasteelle 15.1., eli se on nyt kuukauden ja viikon ikäinen ja majaillut tuollaisessa 7 cm ruukussa siitä lähtien. Olen kastellut pikkutaimia vain pelkällä vedellä, eli Kekkilän puutarhamullassa on riittänyt ravinteita tähän asti. Valona on ollut 30W ledispotti koko kuuden taimen astialle. Aurinko on nyt muutaman päivän vähän avustanut ja myöskin lämmittänyt.

Alhaalla varressa on runsaasti nyppyjä. Se ei ole tauti, eikä hyönteisten puremia, vaan juuren alkuja. Tämä Aji Cristal siis kaipaisi jo lisää ravinteita ja etsii niiden imemispaikkaa. Tuollainen pitää istuttaa syvään multaan, niin varteen kasvaa uusia juuria ja kasvu tukevoituu. Sen minä kohta teenkin, vaikka isompien ruukkujen kanssa tulee pula tilasta valoisissa paikoissa.

Reilun kuukauden vanhassa chilintaimessa on jo nuppuja latvassa. Niitä muodostuu ainakin baccatumeille aina haarautumiskohtiin ja tämä Cristal aloitti haarautumisen kuukauden vanhana. Eihän noista nupuista vielä useinkaan edes kukkia muodostu, eivätkä ne ainakaan chileiksi kasva. Siihen tarvitaan hiukan isompi ruukku ja paremmat lannoitukset.

Muutama päivä sitten tyhjensin vanhan lautan ja siellähän oli kuukauden odottaneita vara-Cristaleita. Lautalla ei taimi kasva sirkkalehtivaihetta enempää, vaikka olisi kuinka kauan. Enintään voi hiukan varsinaisia lehtiä ilmestyä sirkkalehtien välistä, mutta eivät ne kasva pelkällä vedellä.

Tuossa on ensimmäiseen kuvaan vertaillen kasvun ihme pähkinänkuoressa: Pelkällä vedellä 4 cm,  hyvässä mullassa 28 cm kuukaudessa. Itse asiassa tämäkin varren pätkä on kasvanut pelkästään siemenen voimalla. Pikkutaimi lähtisi kasvuun jos saisi lannoitusta tai pääsisi multaan. Kasvua voi siis viivyttää ruokkimalla niukemmin. Niin kai se on ihmisilläkin.

Vielä vanhakin itää, osa2: Tomaatit

maanantai 12. helmikuuta 2018

Aloin kaivella siemenvarastoani katsoakseni, mitä tomaatinsiemeniä pitäisi tilata. Niitähän olen idättänyt vasta maaliskuun puolivälissä. Pussien pohjilta löytyi kuitenkin mielenkiintoisia vanhoja siemeniä yksittäiskappaleina vuosien varrelta, joten pitihän ne koemielessä laittaa lautalle. Astiana toimi nyt sulatejuustorasia ja kellukkeena pikku pala styroksia.


Eilen, neljässä päivässä olivat kaikki muut itäneet, paitsi peitattu sininen siemen. Tänään siinäkin on itu. 
Tumblin Tom Yellowista oli yksi alkuperäinen siemen vuodelta 2007 ja sehän iti. Sininen on myöhempää hankintaa. Tuo keltainen amppelitomaatti kasvoi meillä seitsenvuotiaaksi talvehtien joten kuten loisteputkien valossa. Sitten ansarijauhiaiset valloittivat sen.
Boney MM on venäläinen varhaistomaatti ja sen viimeinen käyttöaika oli 2016, siis lähes tuoretta siementä. Kaikki itivät.
Tumbler on myös amppelitomaatti. Yksi siemen oli jäljellä pussissa, jonka käyttövuodeksi oli merkitty 2008. Nämä molemmat amppelitomaatit ovat siis yli kymmenen vuotta vanhaa siementä ja hyvin itivät. Kannatti kokeilla.

Vanhatkin siemenet itävät

sunnuntai 28. tammikuuta 2018

Vaalipäivän aurinko hiukan pilkisti pilven läpi ja kuvasin idätyslauttani ikkunalla talvimaisemassa.


Nuo kaikki ovat yli 7 vuotta vanhoista siemenistä, Bolivian Rainbow vuoden 2008 sadosta kuivattuna ja postimerkkiliikkeen suojataskussa säilytettynä iti edelleen täydellisesti. Itävyys voi olla lajikkeesta tai käsittelytavasta riippuvainen, sillä toisella lautalla Omnicolor vuodelta 2009 on itänyt kuukaudessa vain yhden siemenen viidestä. Laitoin niitä lisää itämään.

Raakileita rocotossa tammikuussa

maanantai 22. tammikuuta 2018

Rocoto Peru Rojo (C. pubescens) ikkunalaudalla. Leveyttä kasvilla on 40 cm, korkeutta vain 10 cm ja ikää vajaa kolme kuukautta. Siirtelin kuvaa varten kolme muuta samankokoista rocotoa vähän sivummalle. Ledispottien avulla niitä on pidetty hengissä synkimmän ajan ohi. Kuukauden päästä alkaa ulkoakin tulla valoa.
Takavasemmalla näkyy pahvi, jolla estän tuuletusikkunasta tulvivan kylmän ilman. Tiivistäminen oli unohtunut ja ainakin yksi rocoto on kuollut ilmeisesti juurien kylmyyteen. Sillä kohtaa ei enää ole patteriakaan ikkunalaudan alla.

Peru Rojon kukat ovat taas saaneet väriä valkoisen kauden jälkeen ja joistakin kehittyy jo raakileitakin. Oksan alla majailevat baccatumien pikkutaimet.

Raakileet ovat vielä niin pieniä, että ne voivat kuihtua pois. Vasta sormenpään kokoiset pysyvät varmuudella, mutta tuskin nekään noin pienessä kasvissa paljon kasvaisivat. Nyt voi ainakin todeta, että tuli aloitettua liian aikaisin. Helmikuun lopulla olisi voinut olla hyvä aika idättää, että ne olisivat olleet vähän tuota isompia ulos tai parvekkeelle vietäessä. Nyt kaikille ei ole tilaa tai valoa ennen kuin aurinko tulee apuun.

Valkoisia kukkia rocotoissa

torstai 11. tammikuuta 2018

Joulukukkina mainostin Rocoto Peru Rojon ensimmäistä kukintaa kuukausi sitten. Kauniin punaisia ne olivatkin. Eihän niistä niin pieneen taimeen raakileita kehittynyt, sehän oli selvää. Nyt alkaa toinen kukinta hieman isommassa taimessa ja väri onkin aivan eri. Samasta kasvista kuitenkin on kyse.

Rocoto Peru Rojo (C. pubescens)


Eivätkä värimuunnokset tähän loppuneet, myös Rocoto Pico Mucho (C. pubescens) kukkii nyt lähes valkoisin kukin.

Baccatumien idätys sujuu hyvin. Inca Red Drop ja Aji Cristal ovat taimella, Omnicolorissakin näkyy elonmerkkejä kahden viikon idätyksen jälkeen, vaikka se ennen on vaatinut kolme viikkoa. Vanhimmat siemenet mallia 2009 eivät vielä ole itäneet. Uusiakin idätyksiä hyvin vanhoista siemenistä jo lisäsin lautalle: Cajamarca, Chinese Pot Chilli ja Bolivian Rainbow pääsivät yrittämään vuoden 2018 listalle.